Aiemmin julkisten taksipalveluiden toimivuudesta vastasi Liikenneministeriö ELY-keskusten tukemana. Nyt palvelun toimivuudesta vastaavat hyvinvointialueiden, Kelan ja kuntien viranhaltijat ja luottamuselimet.
Kunnat alkoivat kilpailuttaa koulukyytejä ennen ja jälkeen 2000-luvun vaihdetta. Helsingin kaupunki perusti oman matkapalvelukeskuksen muutaman harjoituskierroksen jälkeen vuosituhannen alussa vammaispalvelun kuljetuksia varten, mutta 90 % Suomessa ajetuista VPL/SHL-kuljetuksista ja 100 % Kelan korvaamista kuljetuksista oli kilpailuttamatta vuoden 2018 lakimuutokseen saakka.
Kun uudet tahot alkoivat suunnitella hankintoja, niillä ei luonnollisestikaan ollut näkemystä siitä, miten palvelut kannattaisi järjestää. Silloiset markkinat olivat sääntelyn jälkeisessä tilassa, eikä markkinoita ollut vielä syntynyt. Kaikilla hankintaosastoilla oli tuttuja taksinkuljettajia ja paikallinen taksiyhdistys, jonka selvä viesti oli, että ennen kaikki oli paremmin. Niin ollen julkiset hankinnat mukautuivat vanhaan säänneltyyn tilanteeseen sen sijaan, että olisi muodostettu näkemystä markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista.
Myös julkisia hankintaelimiä yleisesti avustavat konsulttitalot olivat hukassa murroksen kanssa. Kun visio toimivista taksimarkkinoista puuttui, ne ryhtyivät itse taksialan toimijoiksi. FCG Finnish Consulting Group Oy osti taksikyytien välitykseen soveltuvan ohjelmiston ja palkkasi puhelinkeskuksellisen ihmisiä välittämään kyytejä, Sitowise Group Oyj puolestaan ryhtyi koodaamaan omaa taksiohjelmistoa. Taksiyrityksistä tuntui kummalliselle, että 120 €/h insinöörityötä myyneet asiantuntijayritykset päättivät ryhtyä toimijoiksi matalan tuottavuuden alalle. Sittemmin konsulttiyritykset luopuivat taksialan liiketoiminnoista. Laajempaa konsultointitoimintaa alalle ei kuitenkaan ole vielä syntynyt.
Kelan hankinta-asiakirjat on kehittyneet viiden hankintakierroksen myötä sille tasolle, että viimeisellä kierroksella ne sekä kestivät Markkinaoikeuden tarkastelun että palveluntuottajat pääosin ymmärsivät vastuunsa. Hyvinvointialueiden hankinta-asiakirjat ovat sen sijaan olleet vielä prototyyppiasteella sekä sisällöltään että muodoltaan. Sen takia poliitikoilta tullut paine siirtää Kelan korvaamat kuljetukset hyvinvointialueiden vastattavaksi on tuntunut alan toimijoista pelottavalle sekä oman työn, asiakkaiden palvelun ja veronmaksajille kohdistuvan korkeamman rasituksen takia.