Julkinen valta, asiakkaat ja taksiala itse tarvitsevat toimivat taksialan markkinat. Taksiala toimi pitkään vahvasti säänneltynä, eikä markkinoita ollut olemassa. Toimivat markkinat pitää nyt rakentaa. Rakentaminen vaatii vision niiden muodosta ja suunnitelman vision saavuttamiseksi. Keskeistä on ymmärtää, että vanhasta lainsäädännöstä periytyvää ”mies-ja-auto” -yrityskokoa pitää muuttaa, jotta vastuut ja oikeudet palvelun tuottamisesta löytävät paikkansa, ja asiakkaat saavat laadukasta, ennakoitavaa ja kustannustehokasta palvelua.
Tämä sivusto on pohja työlle, joka on kaikkien alan kanssa toimivien vastuulla. Tarkoitus on kerätä kokemuksia riittävän laajasti, jotta visio ja reitti sinne pääsemiseksi olisi mahdollisimman hyvä. Erilaisia jarruvoimia on kuitenkin paljon ja ne pitää ymmärtää ohittaa. Dokumentin pohja on Tuomo Halmisen tekemä, mutta se toivottavasti kehittyy wikipediamaisesti, kun eri tahot tuovat siihen osaamisensa.
Julkiset palvelut pitää hoitaa tehokkaasti. Yhteiskunnassa käydään keskustelua siitä, ovatko nykyisen tasoiset kuljetuspalvelut tarpeellisia tai voiko niitä vähentää. Palvelujen huonontamisen sijaan säästöjä on kuitenkin mahdollista saada myös tuottavuutta lisäämällä.
Kuten taloustieteen professori Roope Uusitalo toteaa: ”Jos palveluja ei voida tai haluta tuottaa vähemmän, ne pitää tuottaa eri tavalla. Tavalla, jossa käytetään hyväksi teknologiaa, jonka ansiosta työn tuottavuus kasvaa myös julkisella sektorilla.”
Julkiset taksikuljetukset ohjaavat alan kehitystä
Julkisen puolen taksipalveluita suunnittelevilla ja hankintoja tekevillä on tuotantotapa-analyysejä tehdessään kaksinkertainen haaste vakiintuneisiin aloihin nähden. Suunniteltaessa julkisten taksikuljetusten toteutustapaa pitää samalla muodostaa visio siitä, mihin alan kehitystä kokonaisuutena kannattaa ohjata, jotta se palvelisi hyvin sekä julkisia taksihankintoja että meitä kaikkia yhteiskunnassa. Eli julkisia kyytejä rakentaessa ohjataan väistämättä myös yksityispuolen taksiliikenteen kehitystä.
Taksialan kokonaisliikevaihto on pitkään ollut noin miljardi euroa vuodessa, josta puolet on julkisen puolen hankintoja. Tilanne oli sama aikana, jolloin palveluiden markkinointia ja kehitystä ei tehty. Nyt kehitystä olisi mahdollista tehdä, mutta alan maine on ajautunut pohjamutiin. Jos pystymme ottamaan käyttöön parhaat käytännöt, laadukkaiden, mutta edullisten julkisten hankintojen rinnalle syntyy 2–3 miljardin kokonaisliikevaihtoa tekevä ja ihmisiä merkittävästi nykyistä enemmän työllistävä palveluala. Hyvin toteutetuilla julkisilla hankinnoilla vauhditetaan markkinoiden kehitystä, ja samalla selkeytetään vastuita, säästetään rahaa ja parannetaan palvelun tasoa.
Taksihankinnoissa kokonaisuuden suunnittelu on toistaiseksi jäänyt vähälle, koska alan mahdollisuudet syvällisesti tuntevia ihmisiä on vähän ja näkemys taksialan tulevaisuudesta on ollut hukassa valtion johtoa myöten. Julkisen puolen ajoja hallitsevat tahot ovat tietoisia siitä, että nämä ajot ovat taksialalle erittäin merkittäviä. Ymmärrys siitä, että kyseessä on myös työkalu koko alan ohjaamiseksi, on kuitenkin puutteellista. Äänessä ovat pääasiassa olleet aikoinaan tarkan sääntelyn alla toimineet autoilijat ja heidän edunvalvontajärjestönsä. Markkinatalouden maine on kolhiintunut, kun pimeässä hapuillen asiat eivät ole loksahtaneet paikoilleen sen enempää palvelun käyttäjän, maksajan kuin palvelun tuottajankaan osalta.
Ei kuitenkaan ole syytä, miksi taksiala ei 2020-luvulla toimisi tehokkaasti markkinatalouden ohjaamana, kunhan kaikki osapuolet ymmärtävät omat tehtävänsä kokonaisuudessa. Alan kehitys pitää ohjata uralle, jossa sen tarvitsema erityissääntely ja valvonta on vähäistä. Yhteiskunnan normaalit sääntely- ja valvontamekanismit (verottaja, poliisi, kuluttajasuoja) toimivat, kun ala saadaan toimimaan muiden palvelualojen tavoin.
Kokonaisuuden optimointi parantaa palvelua ja säästää rahaa
Taksialan julkisia hankintoja tekevillä on suuri vastuu. Hankinnoilla ohjataan taksialan kehityksen lisäksi koko yhteiskunnan muutosta: rakennetaan tai puretaan maaseudun palveluja, mahdollistetaan palveluja tarvitsevien yhdenvertainen elämä ja käytetään verovaroja joko tuhlaavasti tai säästäväisesti.
Taksialan hankintoihin voi soveltaa 25/25/25 sääntöä: Hyvillä hankinnoilla voisi tuottaa 25 % nykyistä luotettavampaa palvelua 25 % nykyistä vähemmällä kustannuksilla. Samalla toiminnan tehokkuutta voidaan nostaa niin, että kuljettajien palkka nousee 25 %.
Suomessa toteutettavissa julkisissa taksikuljetuksissa onkin potentiaali parantaa toiminnan laatua ja saavuttaa sadan miljoonan euron vuosittainen säästö niin, että myös kuljettajat ja autoilijat hyötyvät. Toki jokaisessa muutoksessa aina joku häviää. Tämän muutoksen häviäjä on polttoainemyyjän lisäksi se, joka muistelee taksiaseman korttipelejä ja tilannetta, jossa kaikilla autoilijoilla meni yhtä hyvin tai huonosti riippumatta omasta tekemisestä.
Edellä kuvattu temppu tehdään optimoimalla hankinnassa osien sijaan kokonaisuus:
1. Tekemällä hankinta niin, että palvelu on hoidettavissa laadukkaasti ja tehokkaasti. Taksissa se tarkoittaa rajattua maantieteellistä aluetta, jonka kaikki kuljetustehtävät hoidetaan yhden tahon toimesta.
2. Antamalla palvelua tuottavalle yritykselle mahdollisuus tiristää viimeinenkin innovaatio hyödykseen.
Nämä periaatteet ovat jo käytössä koulukuljetuksissa useissa kaupungeissa: esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Oulussa. Sen sijaan Kelan ja hyvinvointialueiden hankinnoissa ei ole vielä nähty yhtäkään hankintaa, jossa palveluntuottaja olisi itse voinut hyötyä tekemästään toiminnan laadun ja tehokkuuden nostamisesta.
Yrityksissä pyritään käyttämään työpanosta siellä, missä siitä on suurin hyöty, ja minimoimalla tyhjäkäynti ja tehottomuus siellä, missä se ei tuo lisäarvoa. Taksitoiminnassa tämä tarkoittaa lisäsatsauksia välityskeskukseen: yhteydenpitoa asiakkaaseen, kuljettajien työn tarkkaa resurssisuunnittelua ja muutoksenhallintaa. Satsaamalla 10 000 € keskustyöhön, voi kuljetuskustannuksista säästää 100 000 €.
Mitä ja kenelle: mitä lähtötietoja pitää olla tämän oppaan ymmärtämiseksi
Tämä opas on laadittu taksialan hankintoja tekeville ja niihin vaikuttaville. Koska harva tuntee alaa tarkasti, aineisto on jaettu kahteen osaan: alan tilannetta ja piirteitä käsittelevään alkuosaan, ja loppuosaan, jossa on kuvattu mahdollisten tuotantotapojen lisäksi paras mahdollinen hankintatapa. Lähtötietona oppaan lukijalla oletetaan olevan tietoa yhteiskunnan vastuulla olevista eri kuljetuspalvelujen tyypeistä ja vakiintuneiden julkisten hankintojen tekemisestä. Mikäli haluat oppia julkisista hankinnoista yleensä, kannattaa tutustua esimerkiksi Hankintaturisti-sivustoon (https://hankintaturisti.com/) ja Valtionvarainministeriön erinomaiseen Hankinta-Suomi hankkeeseen (https://vm.fi/hankinta-suomi).