Keskus
Odottavan aika on pitkä: kahden minuutin jonotusaika on jonottajalle pitkä, mutta puhelimeen vastaajalle lyhyt, jos samalla on käynnissä edellinen puhelu ja välissä vielä toinen soittaja. Toisaalta turhan päiten ei keskuksessakaan voi henkilöstöä pitää: palkkaa vastaan työnantaja ja toimeksiantaja tarvitsevat työn tuloksia. Taksikeskuksen kustannuksista suurin osa on tähän saakka kertynyt työvoimakustannuksista. Tilausten vastaanottajan palkka vuorolisineen on 15 €/h tuntumassa, sivukuluineen työn arvo on vähintään 25 €/h. Kahdeksan tunnin työvuoro pitää suunnitella niin, että sen aikana hoidetaan 100–150 tilausta, jolloin tilausta kohti kustannus on noin kaksi euroa. Tehottomassa työssä kustannus voi tuplaantua ja tehokkaassa työssä puolittua.
Kuluttajapalveluissa sovellukset ovat jo vuosia olleet ensisijaisia tilausten vastaanottokanavia, mutta julkisissa palveluissa niiden käyttö on ollut pientä johtuen tilaajatahojen varovaisuudesta, palveluntuottajien vähäisistä kehityspanostuksista ja palvelun käyttäjien tottumattomuudesta digitaalisten palveluiden käyttöön. Jos puhelinpalvelu toimii hyvin, asiakkailla ei ole työntöä muiden tilauskanavien käyttöön. Vuonna 2026 tekoäly näyttää vihdoin lyövän läpi myös puhelimitse tuotetussa asiakaspalvelussa: vähintään yksinkertaiset tilausten käsittelyt pystytään automatisoimaan niin, että asiakkaiden käyttäjäkokemus on hyvä.
Taksi
Taksinkuljettajan palkka sivukuluineen on suurin kustannus, suurempi kuin auton kuluminen, huollot, polttoaineet, vakuutukset ja kirjanpidot yhdessä. Kustannusten säästämiseksi kuljettajan aikaa kannattaa niin ollen optimoida hyvällä resurssisuunnittelulla ja ajojärjestelyllä.
Kuljetusten ketjutus
Työtehtävien ketjutus on looginen tapa tehostaa toimintaa. Taksialalla tasapuolisuus on yleensä ollut tehokkuutta tärkeämpi arvo, jolloin kuljetuksia ei ole järjestetty ”vie mennessäs – tuo tullessas” -periaatteella, vaan jokaiseen kuljetustehtävään on valittu seuraava kuljettaja vuorollaan tehottomuudesta piittaamatta. Työvuorosuunnittelulla ja kuljetustehtävien ketjuttamisella kuljettajan työtä on mahdollista tehostaa keskimäärin 30 %, jolloin kuljettaja on aktiivisesti hoitamassa ajotehtävää selvästi yli 50 % työajastaan. Toiminnan tehostaminen lisää myös työn mielekkyyttä – kukaan ei pidä työstä, jossa pääosa ajasta on odottamista. Kuljetusten onnistunut ketjutus vaatii tällä hetkellä riittävän suuren alueellisen tilausvolyymin, palvelun toteutukseen riittävän vahvasti sidotut taksinkuljettajat autoineen ja käytettyjen ohjelmistojen laadukkaan konfiguroinnin yhdistettynä aktiiviseen ja ammattitaitoiseen ihmisajojärjestelyyn. Välillä varsinkin maaseudulla pitää avata puhelut asiakkaalle ja kuljettajalle, jotta kaikkien osapuolien aikataulut saadaan sopimaan toisiinsa.
Kuljetusten yhdisteleminen
Kimppakyydit on toinen merkittävä tapa tehostaa taksikuljetuksia. Ajamaton kilometri on edullisin kilometri! Tähän saakka matkojen yhdistelyä on tehty suurissa määrin vain koulu- ja päivätoimintakuljetuksissa, jossa palveluntuottaja on hyötynyt tehostamistoimista. Muissa hankkeissa palveluketjun osat eivät ole hyötyneet yhdistelystä, joten sen toteuttaminen on jäänyt vähäiseksi. Palveluketju kannattaisi rakentaa niin, että kaikkien osapuolien intressi olisi yhdistellä kuljetuksia myös silloin, kun yhdistelyn aikaansaaminen vie melkein saman resurssin kuin itse kuljetus. Jos on mahdollista säästää taksin työtä 15 minuuttia, sitä varten kannattaisi tehdä töitä keskuksessa 15 minuuttia.
Joukko- ja palveluliikenne vs. taksit
Tämän oppaan kirjoittajalle tuntemattomasta syystä ihmisten kuljettamiseen erilaisilla ajoneuvoilla on Suomessa päädytty tekemään erilaisia raja-aitoja. Näiden raja-aitojen purkaminen voisi olla yksi merkittävä osa toimivien henkilökuljetusmarkkinoiden kehittämistä. Viisi asiakasta taksissa ei eroa mitenkään viidestä asiakkaasta palvelulinjan kyydissä. Takseille voidaan suunnitella aikataulutettuja reittejä ja palveluliikenne toimia joustavammin kuin taksi.
Kun tilaajat siirtyvät hankkimaan kuljetuspalvelut kokonaisvastuulla palveluntuottajilta, palveluntuottajat ryhtyvät käyttämään tehokkaimpia mahdollisia yhdistely- ja kuljetustapoja asiakkaiden kuljettamiseen. Joskus linja-auton vuoro kannattaa ajaa taksilla ja joskus viedä Kelan korvaamia kuljetuksia sairaalaan tilauslinja-autolla.
Kun joka arkipäivä Kelan korvaama taksikyyti ajaa Nurmeksesta Joensuuhun, palveluntuottajan pitäisi pystyä myymään samaan kyytiin koulukyyti, vammaispalvelukyyti ja itse matkansa maksavan asiakkaan matka ilman, että Kela leikkaa korvaustaan. Niin palveluntuottaja pystyisi parantamaan kilpailukykyään ja tekemään seuraavalla kerralla Kelalle entistä halvemman tarjouksen.