Rakennusalan projektit ovat vuoden mittaisia ja niiden hoitamista varten on syntynyt vakiintuneet toimintamallit: koneet ja kalusto vuokrataan konevuokraamosta ja työntekijät palkataan projektikohtaisesti. Tyypillisesti lyhyitä projekteja varten rakennusalalle on kehittynyt muita aloja paremmat työehdot, joilla kompensoidaan lyhyistä työsuhteista johtuvia työttömyysjaksoja. Lyhyitäkin hankintakausia varten on siis mahdollista rakentaa toimivat mekanismit.
Jotta palveluiden aloitus- ja lopetuskustannukset eivät rasittaisi hanketta paljon ja tarvittavien investointien tekeminen ei nostaisi riskiä, sopivan sopimuskauden pituus on kolme vuotta. Jos tähtäin on terveessä liiketoiminnassa, jossa yhden sopimuksen osuus palveluntuottajan liiketoiminnasta on alle 30 % ja uusia sopimusmahdollisuuksia aukeaa väliajalla, on markkinoiden toiminta parempaa, jos kolmea vuotta pidempiä kausia ei käytetä.
Toisaalta kolme vuotta on liian pitkä aika tilaajalle ja palvelun käyttäjille, jos palveluntuottajan toiminta ei ole esimerkillistä. Niin ollen paras sopimuskauden mitta voisi olla 2 vuotta + 1 vuoden optio. Jos Suomessa olisi sata merkittävää henkilökuljetusten hankintasopimusta ja ne uusiutuisivat 36 kuukauden välein, jokainen kuukausi kilpailutettaisiin keskimäärin 3 sopimusta. Kun hankinnoista kertyvä data olisi mahdollisimman laajasti avointa, sopimusten uusiutumistahti kehittäisi kaikkien osapuolien ammattitaitoa ja markkinat toimisivat hyvin.