Aiemmin julkisia hankintoja ei taksialalla tarvittu, vaan Liikenneministeriön järjestämät taksit hoitivat alueen kuljetustarpeet laskua vastaan. Liikenneministeriö teki taksialalle kapasiteettisuunnitelmat ja suunnitteli hinnoittelun. Yksittäiset autoilijakuljettajat vastuutettiin osallistumaan kaikkien alueen kuljetuksien hoitamiseen, ja pelotteena huonosta tai epäluotettavasta palvelusta oli jopa 100 000 euron arvoisen liikenneluvan menetys.
Parhaimmillaan yhteiskunta antoi autoilijoille aidosti avoimia shekkejä rintataskuun ja taksimiehet täyttivät shekit useimmiten kohtuullisella moraalilla. Järjestelmä toimikin melko tehokkaasti ja luotettavasti. Kehityksen huipentuma se ei kuitenkaan ollut. Toimintoja ei optimoitu ja esimerkiksi ”mies- ja auto”-kokoluokan yrityksen hallinto on yhtä raskas kuin isommankin yrityksen. Miksi koululainen ja lääkäriin menijä olisi ajettu samalla kuljetuksella, kun molemmille kyydeille ei voinut mitata taksamittarilla hintaa yhtä aikaa?
Alustataloutta 100 vuoden ajalta: taksiyritys on taksiyritys riippumatta työn tekemisen muodosta
Taksiautoilija oli itsenäinen yrittäjä jo hevospelien aikaan. Hän saattoi palkata rengin avukseen, mutta palvelu muodostui mikroyrityksistä. Kun asiakas soitti keskukseen, sieltä tilaus ohjattiin yrittäjälle joko taksiaseman puhelimeen tai radiolla autoon. Keskus oli alusta, jonka alaisuudessa yksittäiset taksiyrittäjät toimivat. Aiemmin tämä alusta ei vastannut palvelusta asiakkaalle, vaan vastuu kyydin hoitamisesta oli vain kuljettajalla. Nykyisillä markkinoilla asiakas voi poikkeuksetta luottaa siihen, että tilauksen vastaanottanut taho vastaa koko palvelun onnistumisesta ja yhdenmukaisuudesta asiakkaalle.
Toiminnallisuuden tai lainsäädännön puolesta ei ole tarpeen nimetä ihmisten kuljetuspalveluja tarjoavia yrityksiä eri tavoin esimerkiksi alustataloudeksi tai taksikeskuksiksi. Palveluketju on kaikilla samanlainen. Tuotteissa voi olla eroja: hinnoittelumallit, tilaustavat, palvelun laatutaso ja asiakaskohderyhmät voivat erota. Mutta kaikissa taksipalveluissa on kyse samasta asiasta: henkilön tai tavaran kuljettamisesta rahaa vastaan niin, että tilauksen vastaanottaja vastaa palvelusta.
Samalla tavalla kaksi henkeä ja 20 000 henkeä työllistävät rakennusyritykset ovat molemmat rakennusyrityksiä riippumatta siitä, työllistävätkö ne tuotantoketjunsa palkkatyönä tai alihankintana. Ei ole rakennusalan alustoja tai rakennusalan keskuksia. Taksialalla palveluja tarjoavat yritykset ovat kaikki taksiyrityksiä riippumatta siitä, miten ne itseään nimittävät.
Taksialan alusta voi olla paikka, jossa taksiyritykset tarjoavat erilaisia palveluitaan asiakkaille. Hyvä esimerkki tästä on 02 Taksin palvelu, jossa asiakkaat voivat vertailla eri yrityksien tarjoamien palvelujen hintaa, saatavuutta ja laatua. Uber taas ei ole alusta, koska se ei anna asiakkaiden aidosti verrata tai valita eri taksiyrityksiä. Asiakkaat tilaavat Uberin kuvaaman ja tuottaman palvelun, jonka se voisi yhtä hyvin tuottaa omilla autoillaan ja palkatuilla kuljettajilla.